Voiko olla totta, että The X-Files (Salaiset Kansiot) on 20 vuotta wanha sarja? No on se, melkein ainakin. Sarjan pilottijakso nähtiin USA:ssa syyskuussa 1993, koto-Suomessa toki vasta tammikuussa 1995. Nykyään valitellaan, kun TV-sarjojen jaksot tulee pitkällä viiveellä Suomeen - kelatkaapa tuota viivettä. No mutta kuitenkin, 20 vuotta, perhana. Siinäpä hyvä tekosyy katsoa KAIKKI JAKSOT uudelleen. Aloitetaan matka kuitenkin pienellä esittelyllä... what we gonna do right here is go BACK!
Ensin kuitenkin asiaa kyseisestä TV-sarjasta yleisesti, sekä meistä kirjoittajista, jotta pystytte asettaa meidän hourailumme oikeanlaiseen kontekstiin.
-----------------
THE X-FILES (SALAISET KANSIOT)
 |
| Carter oli 1990-luvun nörteille ehkä samaa kaliiberia kuin J.J.Abrams nykynörteille. |
Fox Mulder on huipputerävä FBI-agentti, jonka uraputki tyssäsi hänen törmättyään FBI:n aktiivisesti unohtamiin juttuihin, joissa kaikissa on paranormaaleja tai muuten outoja piirteitä. Nämä ovat tietystikin sarjan nimen mukaisia X-arkistoja. Sarjan alkaessa Spooky-Mulder (Huuhaa-Mulder), joksi hänet on piruuttaan ristitty muiden agenttien toimesta, on uppoutunut FBI:n kellaritiloihin ja tuntee arkistot ja jutut kuin omat taskunsa. Mies uskoo vakaasti maan ulkopuoliseen elämään ja paranormaaleihin ilmiöihin, ja hänellä on itselläkin historiaa tällaisista rajakokemuksista. Mulderin roolin saanut David Duchovny esitti muuten sivuosan transvestiittinä FBI-agenttina Twin Peaksissa.
Dana Scully puolestaan on katolilaisperheeseen syntynyt tieteen nimeen vannova, lääkärin paperit lukenut, mutta lääkärin uran sivuuttanut tulokasagentti, joka saa tehtäväkseen raportoida Mulderin touhuista. Viimeisen päälle sääntöjen mukaan toimiva skeptikko on kuitenkin tarpeeksi fiksu ymmärtääkseen heti alusta asti, että hänen ja Mulderin saattamisella yhteen on taka-ajatus : isot pomot haluavat pitää Mulderia silmällä ja ehkä jopa pysäyttää hänen työnsä X-arkistojen parissa. Scullykin joutuu kuitenkin nopeasti kummallisten asioiden äärelle, ja sarjan alkutaival onkin aika pitkälti naisen skeptisyyden koettelemista.Carter iski sarjallaan kultasuoneen, sillä jos 2000-luvulla Twilightin mamisvampyyrit tai Walking Deadin zombiet ovat olleet ilmiöitä, 90-luvulla ufot ja salaliitot olivat SE JUTTU. Kaikki n. kolmekymppiset suomalaiset muistavat varmasti Juhan af Grannin "dokumenttien" luoman kohun, ja tietty USA:ssa oli omat vastaavansa. Carterin kaverin Yalen yliopistolle tekemän kyselyn tulokset osoittivat, että kokonaiset 3% USA:n kansalaisista uskoivat tulleensa muukalaisten abduktoimiksi. Lama ja Persianlahden sota loivat varmasti myös epäluottamusta poliitikkoihin ja hallitukseen, ja yleinen uskomus oli että tavallisilta kansalaisilta pimitetään tietoa. Mikä täydellinen sauma tehdä sarja, joka iskee juuri näille alueille!
-----------------
BLOGIMIES : KURTSA
 |
| Suomen Chris Carter : Juhan af Grann. ÄIJÄ! |
Meinasin tehdä tään blogin jollain salanimellä, mutta tuolla se mun oikea nimikin näkyy. Olin just sopivassa iässä friikahtamaan X-Filesiin silloin kun se alkoi Suomessa. Muistan nähneeni Juhan af Grannin hoopoja, mutta koukuttavia dokkareita usein telkkarista, ja niitähän tuli tietty myös NAUHOITETTUA videolle. Joskus 1990-luvulla tuli Suomen pääkanavilla jopa keskusteluohjelmia, jossa puhuttiin ufoista. Muistan, että ne näytti lähinnä Levyraadilta, jossa musan sijaan puhuttiin lentävistä lautasista, humanoideista ja sen sellaisesta. Yksi äijä niistä jäi mieleen : varsin erikoisen oloinen Tapani Kuningas. Nimensä mukaisesti melko kurko jäbä.
Mutta tosiaan, olin näihin aikoihin nörttiyteni huipulla. Vietin aikaa lähinnä tietokoneen äärellä, BBS-purkeissa (nykyisen internetin edeltäjä, tavallaan...) ja scifi- / kauhuleffoja katsoen. Muistan miten Salaisia Kansioita promotettiin maikkarilla, toimittajanuransa silloin aloitellut ihq Rita Strömmer (!!) taisi oikein haastatella jotain jenkkitallaajaa siitä miten tämä USA:ssa hitiksi noussut sarja on vaikuttanut jenkkien yleiseen mielipiteeseen ufojen olemassaolosta. Just tällaista mä olin kaivannutkin! Twin Peaksin Dale Cooper ja Uhrilampaiden Clarice Starling tutkimassa keissejä, jotka saisivat Juhan af Granninkin permiksen suortumaan. Olin oikeastaan myyty jo ennen ensimmäisenkään jakson näkemistä.
No, sitten kun sarja alkoi, siitä puhuttiin koulussa koko ajan - ainakin meidän kaveriporukassa. Tuntuu vähän siltä, että vielä astetta korkeammalla nörttiyden tasolla olleet heebot eivät pitäneet X-Filesia yhtä "tieteellisesti eksaktina" kuin Star Trek : TNG:tä, jonka friikkiyden tasolle noussut fanitus über-nörttien keskuudessa johti selkkaukseen silloisen PTV:n kanavapomon ja hänelle uhkaussoittoja tehneiden fanien kesken. Vakavaa hommaa tämä sci-fi fanien friikahtaminen! Mutta back to XF : meikä yritti nähdä kaikki jaksot ja liimauduin tiistai-iltaisin aina kymppiuutisten jälkeen pikku PEONY-telkkarini ääreen.
 |
| VHS-boxi. Suck it, jonnet. |
Fanittamiseni ei rajoittunut itse sarjan seuraamiseen ja VHS-kassujen ostoon : ostin ja myös myin X-Files tavaraa T-paidoista lippiksiin ja mukeihin, hommasin kolme englanninkielistä X-Filesista kertovaa kirjaa + kaunokirjallisuutta edustavat pikku pokkarit, joita myytiin ihan kotoisella Ärrällä. Lisäksi X-Files sarjakuvat, julisteet, cd-levyt, kalenterit ja kaikki muu löytyivät... taitavat löytyä vieläkin jostain mun nurkista. Fanit ristivät itsensä "X-Phileiksi", ja semmoinen mäkin olin. Täytyy kyllä myöntää, että jossain 7. kauden ja 8. kauden tienoilla, siellä joskus 2000-luvun alkuvuosina, kiinnostus lopahti.
Menin kyllä katsomaan myös The X-Files : I Want To Believe-leffan ekojen joukossa, mutta se nyt oli mitä oli. Ite oon aina tykännyt enemmän XF:n mytologiajaksoista, siis niistä joissa päästään lähemmäs totuutta ja selvitetään mm. Mulderin perheen tarinaa. Jännä nähdä toimiiko yksittäiset "viikon hirviö" / "standalone"-jaksot mulle nykyään paremmin kuin mytologia.
En ole pitkään aikaan katsonut muita jaksoja kuin pilotin : sitä on tullut ihan tutkittua käsiksen ja hahmonluonnin näkökulmasta. Odotukset ja muistot tietyistä jaksoista ovat todella korkealla, muistaakseni ekan kauden loppu on loistava ja tokalla & kolmannella kaudella tulee todellisia huipentumia. Siitä eteenpäin muistan vain harvoja jaksoja... mutta etenkin Darin Morganin komedian puolelle menevät jaksot olivat muistaakseni rautaa! We'll see, the truth is in the DVD's!
 |
| Nämä ovat odottaneet juuri tätä maratonia. |
BLOGIMIES : BURANA
Aliaksen ja oman nimen yhdistelmällä olen täällä mukana minäkin. Muistan 90-luvun puolivälin X-Files hypen ja sitä seuranneen massiivisen ufo-hypetyksen. Seurasin X-Fileseja puoliteholla, ihan vain ryhmän paineesta, koska niin kuului tehdä, että tiesi mistä muut koulun välitunneilla puhuivat. En kuitenkaan koskaan oikein syttynyt sarjalle sataprosenttisesti. Pidin sitä jännittävänä ja mielenkiintoisena, mutta jos joku jakso jäi minulta väliin niin se ei ollut mikään maailmanloppu.
Näihin samoihin aikoihin tutustuin myös Retroprofessoriin, alias Kursoriin, aka. Toni Kurkimäkeen ja vietimme useita iltoja edellä mainitun Peony-television äärellä sarjan uskomattomuutta ihaillen. Lähinnä Toni ihaili ja minä peesasin. Silloin minua kiinnostivat vain kaikki sarjan yliluonnolliset ja pelottavat jaksot ja muistan kuinka minua kyllästytti jokainen Mulderin siskon abduktiota koskeva pitkää juonta, tarinaa ja henkilöhahmoja palveleva jakso.
Peonyssä oli sen oikeassa ylälaidassa luukku, josta muovisella ruuvimeisselillä säädettiin kuvaa tarkemmaksi. Kannen päälle Kursori oli liimannut X-Files tarran. Sen jossa Mulder ja Scully seisovat kohtalokkaina sinisen savun keskellä. Miksikö muistan tämän? Koska perin lopulta television kun syystä tai toisesta Kursori halusi siitä eroon. Muistan myös kuinka en hennonnut poistaa tarraa televisiosta vielä vuosiin sarjan kovimman suosion niivuttua, koska jollakin omituisella ja taikauskoisella tavalla tarra edusti minulle Kursorin ja minun välistä yhteyttä ja ystävyyttä.
Takaisin asiaan: viikko takaperin Prismassa arvoin Prison Breakin kolmannen seasonin (sen karmean panamalaisvankila sekoilun) ja X-Filesin ensimmäisen seasonin välillä. Valitsin X-Filesin, sillä tajusin etten muista sarjasta kuin joitakin utuisia yksityiskohtia. Smoking man, Venymies (Tooms), Scullyn tätimäisen seksikkään vetovoiman ja joitakin suomiehiä, kannibaaleja ja muita hirviöitä. Valinta oli siis lopulta varsin helppo. Eihän ollut edes pelkoa siitä, että tulisin pettymään, sillä kuten monien muiden lapsuuden ja nuoruuden suosikkien kanssa käynyt "aika kultaa muistot"-ilmiökään ei voisi tätä kokemusta pilata. Arvostelen ja katson X-fileseja siis hieman eri näkökulmasta kuin Toni. Eräänlaisena Retroprofessorin ja X-Files asiantuntijan apprenticenä.
 |
| Tämä kirja oli Kurtsalle aarre... ja on vieläkin. |
Siinäpä ihan liian pitkät alkulätinät meidän maratonprojektille. Vaikka tätä nyt maratoniksi nimitämmekin, nykyelämäntilanteemme ei anna myöten varsinaiselle itsemurhaprojektille (katsoa kaikki jaksot oikeasti maratonina putkeen), joten tsekkailemme jaksoja pikkuhiljaa ja päivittelemme löpinäämme tänne mahdollisuuksien mukaan.
Lähteinä tullaan käyttämään tietenkin itse sarjan jaksoja, mutta myös mm. Brian Lowryn "The Truth Is Out There - The Official Guide To The X-Files" -kirjaa sekä erinäisiä kotimaisia ja ulkomaisia nettisivuja. Salaiset Kansiot-dataa löytyy hyvin mm. tältä suomalaiselta sivulta :
http://gamma.nic.fi/~xfiles1/mainx.htm
Jos ja kun me teemme räikeitä asiavirheitä, ja muutenkin, olette vapaita osallistumaan keskusteluun... kertokaahan mitä itse muistatte ajasta, jolloin tv-ohjelmia seurattiin aina tiettyyn aikaan tietyltä kanavalta. Voitte toki osallistua maratoniimme, jos kiinnostaa. Let's go!
Kurtsa & Burana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti